Tulipalo Tammiossa 2.7.1946

Toisiin Kantola/ nykyinen Suurhaskon talo

Tämä kirjoitus Tammion tulipalosta ei ole silminnäkijän kuvaus. Teksti perustuu mukanaolleiden kertomuksiin. Itse en olisi voinutkaan tietää silloin tapahtuneesta tulipalosta, olinhan tuolloin 4-vuotias ja kotini oli noin 25:n kilometrin päässä Tammiosta Virolahden kirkonkylässä.

Kerrottiin siis, että Sirkka-Liisa Koukin omistamassa talossa asui tuolloin Seiskarin evakkoja. Mies oli talon puuvajassa höylännyt jotakin. Puuvaja sijaitsi Vihtori Suomalaisen omistaman Kantolan talon pihan rajalla. Höyläilijä oli kopistanut piippua huolimattomasti ja lähtenyt syömään. Sillä aikaa tuli oli saanut alkunsa piipuntuhkasta. Puuvaja paloi. Samoin paloivat vieressä olleen Kantolan- ja ns. Agaatankaivon puuosat. Siitä palo levisi Vihtori Suomalaisen Kantolan talon navettarakennukseen, josta jäi jäljelle vain kivi- ja betoniosat. Vieressä olevan aitan nurkka hiiltyi pahoin, mutta on nyt laudoituksen peitossa. Aitan hiiltynyt ovi saa olla muistona tapahtuneesta, hiilihän ei lahoa. Tulipalon sattuessa, heinäkuun 2. päivänä Tammiossa oli merenmittausväkeä, joten apuvoimia oli saatavissa. Päivä oli kuulemma helteinen. Sekin lisäsi vaaraa ja hankaluutta.

Kerttu Kiiski (o.s. Suomalainen) kertoi olleensa aloittamassa ruuanlaittoa kotonaan kylän Länspäässä. Tieto tuli, että lapsuudenkodissa, Kantolassa on tulipalo. Hän kertoi viskelleensä kiireesti vettä hellan pesään ja rientäneensä paikalle varmaan ämpäri kädessään. Tuli oli jo levinnyt Kantolan talon kuistin katon ja seinän väliin peltikatosta huolimatta. Sakari Kiiskin kerrottiin nousseen kuistin katolle ja vetäneen kirveellä katon halki jotta vettä saatiin kuistin vintille. Kohdalla oli pitkään lautapaikkaus, kunnes nykyinen omistaja Seppo Suurhasko uusi pellin.Tuli talttui, mutta kuistin peräseinään jäi nokiset jäljet. Ne on sittemmin maalattu piiloon. Elsa Pitkänen kertoi, että talon tupapuolen keltainen seinämaali kupruili kuumuuden voimasta. Nyt niitä jälkiä ei enää ole näkyvissä, uusi vaalea maali peittää tulipalon jäljet. Hätä ja vahinko olivat suuret, mutta Kantolan talo säästyi.

Katastrofi ei kuitenkaan siihen loppunut. Kipinät lensivät kaakon suuntaan n.150 metrin päähän Heinäkalliolle. Välissä ollut vanhempi Kantolan toinen talo säästyi kokonaan. Heinäkalliolla syttyi Vihtori Suomalaisen ranta-aitta ja vieressä ollut veneliiteri palamaan. Liiterissä ollut aivan uusi Onni Rytkölän vakuutuksesta poistettu moottorivene (arvo n. 200000 mk) tuhoutui samoin kuin rakennuksessa olleet kalastusvälineet. Sanottiin, että pitipäs se nyt sattua kaikkein vähävaraisimmille. Pauli Suomalainen kertoi, että vene yritettiin miehissä saada ulos, mutta ei saatu. Pelastajat kastautuivat haalarit päällä meressä, mutta kuumuus oli liian kova. Ei voitu mitään. Mustanmaan linnakkeelta, noin 8 kilometrin päästä, saatiin moottoriruisku avuksi. Reijo Lommin kertoman mukaan ruisku imi liivaa putkiin ja meni tukkoon. Tuli levisi edelleen Kalan talon ja Vanhantuvan Lyytin ranta-aittoihin. Ne paloivat kaikki. Tuli oli jo pääsemässä Jopilan talon ulkorakennuksen alle. Reijo Lommi kertoi, että Ulko-Tammion sotilasosaston paikalle saadulla moottoriruiskulla palo saatiin lopullisest talttumaan.

Pentti Suomalainen (Kantolan Pentti) kertoi, että pelättiin jo koko kylän Itäpään tuhoutuvan. Pauli Suomalainen Villelän talosta kertoi, että hänen äitinsä juoksutti sikaa Tammeliinin taakse metsään. Jos talo menee jäähän ainakin sika ja kyllä routa porsaan koti tuo. Lehtitiedon (Maaseutu 4.7.1946) mukaan myös Haminan palokunta ehti avuksi. Elli Leisiön mukaan miehet ihmettelivät tammiolaisten kykyä sammuttaa tulipalo ja kiittelivät heitä.Vesiämpäririvistökin oli ahertanut, . Sanomalehden tiedot loppusammutuksesta poikkeavat hieman paikallaolijoiden kertomuksista. Minulle kerrotun mukaan siis Ulko-Tammion paloruisku oli lopullinen pelastus.Tässä tulipalossa kärsi suurimmat vahingot Toisiin (toisten) Kantolan talo. Kantolan talon ulkorakennuksen paikalla ja Heinäkalliolla on vielä hiiliä muistona suurvahingosta.

Tammiossa on aikojen saatossa ollut pienempiä tulipaloja, mutta ei näin suurta. Palaneet ovat joskus Kiiskin vanha talo, Kantolan, Kalan talon, Eetulan ja Tanin Riston ylätalon saunat. Siksi Tammiossa ollaan tänäkin päivänä hyvin varovaisia tulen kanssa varsinkin kesän kuivana aikana. Turistiryhmiä muistutetaan aina tupakan natsoista ja tulitikuista. Nykyään saaressa on oma moottoriruisku.

Pitkäaikainen kesätammiolainen
17.11.2024